Ikkuna tietoon

Everything we hear is an opinion, not a fact. Everything we see is a perspective, not the truth.

-Marcus Aurelius

 

Asuin vuonna 2000 Ranskassa ja ihmettelin pankkitiliä avatessa ystävällistä henkilökohtaista palvelua. Minulla on nimetty yhteyshenkilö, kenen kanssa tarvittavat paperit allekirjoitettiin pankin takahuoneessa. Yhteys- ja muut tietoni kirjattiin yhteyshenkilöni henkilökohtaiseen muistikirjaan.Tietokoneisiin ei koskettu. Ihmettelin jo silloin mitä tiedoilleni tai asiakkuudelleni tapahtuu, jos tämä yhteyshenkilö sairastuu tai vaihtaa työpaikkaa. Mutta maassa maan tavalla. Palvelu oli ystävällistä, vaikka informaation hallinnan kannalta asia tietenkin naurattaa. Ei ehkä kannattaisi nauraa. Onko tilanne oikeasti paljon parempi Suomessa vuonna 2016?

 

Meillä Suomessa on ollut tapana ratkaista moni asia kontrollia lisäämällä. Dokumenttien hallinta, CRM, ERP, tietovarastot, jne. Hyviä ratkaisuja tiettyihin pistemäisiin ongelmiin. Haaste on, että käytännön asioita johdettaessa joudumme yhdistelemään “faktoja” eri järjestelmistä, jolloin faktat muuttuvat mielipiteiksi ja näkökulmiksi, jotka ovat vahvasti subjektiivisia. Voiko potilastietojärjestelmä olla kaiken oleellisen kattava “single view of patient”? Voiko CRM-järjestelmä sisältää kaiken oleellisen tiedon asiakkaasta?

Ei voi, koska tietolähteitä syntyy ja kuolee digitalisaation aikana sellaista tahtia, että kontrolliin perustuvat järjestelmät eivät voi pysyä mukana. Päätöksiä tehdessämme yhdistämme väistämättä omaa hiljaista tietoamme, ja Googlen auliisti tarjoilemia näkökulmia samaan soppaan. Näin meille syntyy samaankin toimenkuvaan valtava joukko erilaisia tapoja hyödyntää informaatiota ja tehdä päätöksiä.

 

Disruptio on termi, jota ei voi olla kuulematta business-seminaareissa. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan samuraihenkisten kontrollijärjestelmien rinnalle ninjamaisuutta. Esimerkiksi lääketieteellistä geenitutkimusta tekevä Blueprint Genetics hyödyntää IBM:n Big Insights ja Watson Explorer -teknologioita löytääkseen jatkuvasti kehittyvässä tutkimustietokentässä miljoonista dokumenteista juuri oikeat ja yhdistääkseen niitä rakenteelliseen informaatioon, jotta geneetikolla olisi oikeat tiedot nenänsä edessä juuri oikeaan aikaan juuri oikeassa tutkimusprosessin vaiheessa. Näin kyetään yhdistämään geneetikon osaaminen relevanttiin informaatioon ja skaalaamaan prosessia käytännössä rajattomasti.  Uskon, että Blueprint Geneticsin tapaan ainoa ratkaisu holistiseen kokonaisnäkymään tietyn entiteetin ympärille on informaatiota helposti ja nopeasti koostava kerros, eräänlainen “ikkuna”.

 

Ehkä Marcus Aurelius oli oikeassa. Yhteistä totuutta ei ole tai se on ainakin vaikea saavuttaa. Eri ihmisillä on eri kokoiset ikkunat asiakkaisiin, prosesseihin, kumppaneihin, toimittajiin, jne. Olen kuitenkin varma, että yritykselle olisi lisäarvoa siitä, että jokainen tällainen ikkuna olisi mahdollisimman suuri. Maisema nimittäin vaihtuu koko ajan.

 

TOMMI SALMI

Enfo Rongo